Kirjoittaminen on tuntunut vaikealta nyt viime aikoina. Joko mua väsyttää kauheasti tai sitten ei ole inspiraatiota. Oikeita sanoja on vaikea pusertaa aivoista ulos. Mutta välillä on vaan pakotettava itsensä tekemään asioita, ja tänään se tarkoittaa myös kirjoittamista. Joskus on vaikeaa muistaa, ettei mun tarvitse kirjoittaa mitään hirveän syvällistä tekstiä. Tarkoituksena on kuitenkin päiväkirjamaisesti kirjoittaa tätä blogia, niin tuntuu että välillä taidan ottaa liikaa paineita tästä. Omaan kuitenkin perfektionistisia piirteitä :'D
No, joka tapauksessa. Tässä me nyt ollaan. Mitä mulle kuuluu? Ihan hyvää, luulisin. On tässä viikon aikana ollut aika paljon puuhaa! Vieraita on ollut yökylässä aika paljon. Ensin oli yhden yön E:n kummitäti. Maanantaina tuli pariksi yötä mun isä ja kaksi kolmesta veljestä.
Nuorin veljeni on 14, juuri siinä murrosiän parhaimmassa kohdassa. Murrosiän uhmat jne meneillään hänellä, niin sekä mulla että I:llä meinasi mennä useammankin kerran hermo tähän jätkään. Mutta siitäkin selvittiin.
Kirjoitinkin joskus aiemmin siitä yhdestä whatsapp-ryhmästä. Noh, päädyin lähtemään siitä. Ensin mua pari viikkoa painostettiin tekemään aina vaan lisää raskaustestejä, sitten kun asiallisesti sanoin asiasta niin alkoivat mua syyttämään kaikesta. Ja väittivät, että ihan hyvää haluavat, eivät halua mulle pettymystä jos menisikin kesken jne. Niin, ja sitten vielä totesivat ettei "heitä kiinnosta" kun on mun lapsi eikä heidän. Jos ei kiinnosta, niin miksi sitten jatkuvasti kysellään uusien testien perään?? Ja miksi mun pitäisi tuhlata rahaa raskaustesteihin ja varhaisultraan sen takia, että heillä on ollut keskenmenoja? Ja he pitivät sitäkin huonona asiana, etten tosiaan oo menossa sinne varhaisultraan. Ihan kuin kaikilla olisi varaa semmoiseen.
Että semmoista. Unohdan aina, etten tule oman ikäisteni kanssa toimeen. Oon aina tullut paremmin toimeen vähän vanhempien ihmisten kanssa. Kiitos traumoille, joiden takia jouduin kasvamaan nopeammin. :D
Raskauden suhteen menee ihan ookoosti, sanoisin. Nyt on rv 7+3. Pahoinvointi on enimmäkseen hellittänyt, mutta tilalla on jatkuva nälkä. Väsyttää, vessassa saa ravata ja turvottaa. Näyttää siltä, että olisin pitemmällä kuin mitä oikeasti olen :D Veristä tuhrua tuli viime viikolla jonkin verran, mutta nyt sitä ei ole muutamaan päivään tullut. Silloinkin kun on tullut, niin on onneksi ollut niukkaa.
En muista, että E:stä olisi turvottanut näin paljon. Varmasti jonkin verran kyllä, mutta ei näin alussa ainakaan. Toisaalta sitähän sanotaan, että esikoisen jälkeen vauvamaha alkaa näkymään aikaisemmin. Kiva kyllä tää turvotus, kun tässä tulee seuraavan parin kolmen viikon aikana jonkin verran sukulointia. Hyvä yrittää piilotella raskautta :D
I:llä alkaisi seuraava reilu viikon loma perjantaina. Joskus ma-ti aikaan ensi viikolla ollaan lähdössä ensin anoppilaan päiväksi, ja sitä kautta sitten miehen isovanhempien mökille muutamaksi päiväksi. Sitten elokuun toka viikonloppu olisi miehen serkun häät, jonne todennäköisesti ollaan menossa. Pitää sinne häihinkin ostaa uusi mekko... Mutta joo, veikkaan, että ainakin mami (I:n isoäiti) varmaan aavistaa raskauden mut nähdessään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti