Todennäköinen keskenmeno

Tänään ollut koko päivän aika kovia kipuja alavatsalla ja alaselässä. Oon pitkälti lähinnä vaan maannut sängyllä tai sohvalla kipujen takia.

Kävin iltapäivällä siellä naistentautien päivystyksessä hcg-kontrollissa, ja kipujen vuoksi pääsin myös lääkärin tutkittavaksi vielä uudestaan. Hcg laskenut ihan hyvin, taisi olla 51. Vuodosta hän totesi, että vaikuttaa ihan perus jälkivuodolta. Sitten ultralla vielä katsottiin paikat. Ei näkynyt edelleenkään mitään raskausmateriaalia, mutta lääkäri totesi että kun kuitenkin hcg vielä noin koholla, niin siellä saattaa vielä piilossa olla jäännöksiä.

Tuomiona todennäköinen keskenmeno. Koska raskauden sijainti jäi epäselväksi, niin on saattanut olla ihan kohdun ulkoinenkin raskaus. Mutta näillä näkymin paikat tyhjenee hyvin ihan itsekseenkin.

Ensi torstaina vielä uusi hcg-koe, että nähdään miten se on laskenut. Uudestaan voi alkaa yrittämään periaatteessa heti kun hcg on taas normaali, vaikkakin laskennallisista syistä voi olla hyvä odottaa yhdet kuukautiset väliin.

Tänään en jaksa enää enempää kirjoittaa...

Ei sittenkään vauvaa 3/23?

Meille ei välttämättä tuukkaan vauvaa maaliskuussa. Lopullista tuomiota ei olla vielä saatu, koska tilanne on vielä auki.

Oon aiemmin kirjoittanut, kuinka mulla on ollut muutamia kertoja niukkaa veristä vuotoa sekä kevyitä alavatsakipuja satunnaisesti. Noh, tilanne alkoi eskaloitumaan parisen päivää sitten.

Tuossa yksi ilta mulla tuli niin kovia toispuoleisia alavatsakipuja, että piti ottaa särkylääke. Sillä hetkellä ei vuotanut mitään. Toissa päivänä kuitenkin alkoi iltapäivästä vuotamaan kirkkaanpunaista verta solkenaan. Se vuoti semmoset parisen tuntia. Nukuin päikkäreitä E:n kanssa kun tää tapahtui, ja huomasin vuodon sitten herättyäni, ja sitten vuoto loppui vähän aikaa sen jälkeen.

Seuraavana aamuna, eli eilen, soitin terveyskeskukseen ja varasin kiireellisen lääkäriajan. Lääkäri ei huomannut mitään hälyttävää, mutta kun kuitenkin oli ollut vuotoa niin laittoi lähetteen naistentaudeille kiireellisyysluokituksella 1-7 päivää. Hän myös ohjeisti, että jos alkaa uudestaan vuotamaan tai tulee kipuja, niin voi mennä päivystykseen.

Jonkin aikaa tämän jälkeen alkoi taas sattumaan oikealle puolelle alavatsaa. Sitten siitä vielä jonkin aikaa myöhemmin seisoin bussipysäkillä kärryjen kanssa ja tunsin, kuinka housuille holahti vähän verta. Oltiin E:n kanssa menossa lääkärin jälkeen kauppakeskukseen kahville. Perille päästyäni menin suoraan vessaan, verta oli housuilla jonkin verran (onneksi mulla oli tummat housut, niin ei näkynyt vuoto muille). Hoitorepusta löysin kuin ihmeen kaupalla yhden siteen.

Muutama tunti kuluu, eikä vuoto ei lopu. Semmosta kuukautismaista vuotoa, ei klimppejä tai klönttejä. Pitkän arvuuttelun jälkeen I lähtee viemään mua päivystykseen. Ensiarvioinnista mut ohjataan naistentautien päivystykseen toiselle puolelle rakennusta. Siellä kätilö haastattelee mua pikaisesti, ja sitten ootellaan lääkäriä.

Laakari teki sisätutkimuksen ja ultrasi alakautta. Kohdusta ei löytynyt raskausmateriaalia, ja munasarjat sekä -johtimet olivat siistit. Hän kertoi, että on kolme vaihtoehtoa.

1. Raskaus onkin varhaisemmassa vaiheessa kuin kuviteltiin.
2. Keskenmeno, joka on hoitanut itse itsensä.
3. Kohdun ulkoinen raskaus.

Lääkäri ei kommentoinut todennäköisyyksiä, mutta itse uskon vähiten ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Tilattiin labrat ja pissanäyte piti myös antaa jossain vaiheessa. Mulla on jonkinasteinen piikkikammo, ja olin yksin siellä. Oon todella ylpeä, kun selvisin yksin verikokeesta. Labrahoitaja oli kyllä mukava ja nopea otteissaan, eli ei edes kestänyt kauaa.

Hcg oli 117. Sovittiin, että tuun lauantaina ottamaan uuden verikokeen, niin saadaan nähdä miten se hcg käyttäytyy. Ilmeisesti jos se laskee, niin kyseessä on todennäköisimmin keskenmeno. Jos se pysyy samana tai nousee, niin sitten on jokin muu juttu. En tiedä tarkemmin, miten asiat tulevat etenemään, mutta eiköhän sekin selviä kun saadaan huomenna tietää se hcg.

Syy, miksi en usko siihen ensimmäiseen vaihtoehtoon, on se että netin hcg-taulukoiden perusteella tällä arvolla hedelmöittymisen olisi pitänyt tapahtua 2-3 viikkoa sitten. Tein ensimmäisen positiivisen testin yli kolme viikkoa sitten. Tämän takia en ollenkaan pidä mahdollisena tätä vaihtoehtoa...

Oon tänään ollut alakuloinen, ja nyt illasta on itkettänyt. Mulla on niin ikään esisureminen menossa. Vielä ei tietenkään varmuudella tiedetä mitään, mutta surettaa silti. Yksi asia, mikä varmasti surettaa, on juurikin se kun tietää että jotain on mitä todennäköisimmin vialla, mutta ei vielä tiedä, mikä. Sitten tietenkin se ilmiselvin surunaihe, eli se ettei todennäköisesti tule saamaan vauvaa maaliskuussa niin kuin oli kuvitellut.

Välillä kirjoittaminen on vaikeaa

Kirjoittaminen on tuntunut vaikealta nyt viime aikoina. Joko mua väsyttää kauheasti tai sitten ei ole inspiraatiota. Oikeita sanoja on vaikea pusertaa aivoista ulos. Mutta välillä on vaan pakotettava itsensä tekemään asioita, ja tänään se tarkoittaa myös kirjoittamista. Joskus on vaikeaa muistaa, ettei mun tarvitse kirjoittaa mitään hirveän syvällistä tekstiä. Tarkoituksena on kuitenkin päiväkirjamaisesti kirjoittaa tätä blogia, niin tuntuu että välillä taidan ottaa liikaa paineita tästä. Omaan kuitenkin perfektionistisia piirteitä :'D

No, joka tapauksessa. Tässä me nyt ollaan. Mitä mulle kuuluu? Ihan hyvää, luulisin. On tässä viikon aikana ollut aika paljon puuhaa! Vieraita on ollut yökylässä aika paljon. Ensin oli yhden yön E:n kummitäti. Maanantaina tuli pariksi yötä mun isä ja kaksi kolmesta veljestä.

Nuorin veljeni on 14, juuri siinä murrosiän parhaimmassa kohdassa. Murrosiän uhmat jne meneillään hänellä, niin sekä mulla että I:llä meinasi mennä useammankin kerran hermo tähän jätkään. Mutta siitäkin selvittiin.

Kirjoitinkin joskus aiemmin siitä yhdestä whatsapp-ryhmästä. Noh, päädyin lähtemään siitä. Ensin mua pari viikkoa painostettiin tekemään aina vaan lisää raskaustestejä, sitten kun asiallisesti sanoin asiasta niin alkoivat mua syyttämään kaikesta. Ja väittivät, että ihan hyvää haluavat, eivät halua mulle pettymystä jos menisikin kesken jne. Niin, ja sitten vielä totesivat ettei "heitä kiinnosta" kun on mun lapsi eikä heidän. Jos ei kiinnosta, niin miksi sitten jatkuvasti kysellään uusien testien perään?? Ja miksi mun pitäisi tuhlata rahaa raskaustesteihin ja varhaisultraan sen takia, että heillä on ollut keskenmenoja? Ja he pitivät sitäkin huonona asiana, etten tosiaan oo menossa sinne varhaisultraan. Ihan kuin kaikilla olisi varaa semmoiseen.

Että semmoista. Unohdan aina, etten tule oman ikäisteni kanssa toimeen. Oon aina tullut paremmin toimeen vähän vanhempien ihmisten kanssa. Kiitos traumoille, joiden takia jouduin kasvamaan nopeammin. :D

Raskauden suhteen menee ihan ookoosti, sanoisin. Nyt on rv 7+3. Pahoinvointi on enimmäkseen hellittänyt, mutta tilalla on jatkuva nälkä. Väsyttää, vessassa saa ravata ja turvottaa. Näyttää siltä, että olisin pitemmällä kuin mitä oikeasti olen :D Veristä tuhrua tuli viime viikolla jonkin verran, mutta nyt sitä ei ole muutamaan päivään tullut. Silloinkin kun on tullut, niin on onneksi ollut niukkaa.

En muista, että E:stä olisi turvottanut näin paljon. Varmasti jonkin verran kyllä, mutta ei näin alussa ainakaan. Toisaalta sitähän sanotaan, että esikoisen jälkeen vauvamaha alkaa näkymään aikaisemmin. Kiva kyllä tää turvotus, kun tässä tulee seuraavan parin kolmen viikon aikana jonkin verran sukulointia. Hyvä yrittää piilotella raskautta :D

I:llä alkaisi seuraava reilu viikon loma perjantaina. Joskus ma-ti aikaan ensi viikolla ollaan lähdössä ensin anoppilaan päiväksi, ja sitä kautta sitten miehen isovanhempien mökille muutamaksi päiväksi. Sitten elokuun toka viikonloppu olisi miehen serkun häät, jonne todennäköisesti ollaan menossa. Pitää sinne häihinkin ostaa uusi mekko... Mutta joo, veikkaan, että ainakin mami (I:n isoäiti) varmaan aavistaa raskauden mut nähdessään.

Rv 6+0

Tänään pyörähti rv 7 (6+0) käyntiin! Oireet on edelleen aikalailla samat kuin aiemminkin. Väsyttää, pahoinvointia, turvotusta, alavatsan painetta, ruokahimoja... Jossain vaiheessa tuli ihan vähän verta, mutta oli sen verran pientä vuotoa etten alkanut panikoimaan vielä. Varmasti kyllä mainitsen asiasta neuvolassa - jos siis muistan asian vielä muutaman viikon päästä.

Finnejä on aika paljon. En muista, että E:n kohdalla olisi näin alussa naama alkanut kukkimaan. Silloin alkoi kyllä vähän myöhemmin. Muutenkin hauskaa verrata näitä raskauksia. Pahoinvointi alkoi E:n kohdalla paljon myöhemmin ja oli myös paljon lievempää. En kylläkään muista tarkkoja viikkoja, milloin alkoi. En ole nytkään oksentanut (vielä), mutta vähän voimakkaampaa pahoinvointi silti on ollut. Väsymys taisi alkaa suunnilleen samaan aikaan kuin nyt tässä toisessa. Veristä vuotoa ei muistaakseni ollut edellisessä raskaudessa ollenkaan. Sen sijaan mulla paleli koko ajan, mitä ei oo nyt ollut hirveästi. Välillä on ollut vähän viileä olo, mutta ekassa se palelu oli ihan jostain toisesta universumista.

Mun kaksi suurinta himoa on nyt ollut leipä ja suklaa. Mieluiten täytetyt sämpylät. Esikoisesta mulla ei ollut juuri ollenkaan himoja. Suolaista teki enemmän mieli kuin makeaa, mutta harvoin oli pakko saada jotain. Nyt himoitsen leipää ihan päivittäin. Suklaan kohdalla taas oon tehnyt rajoituksen, että 1 levy viikossa.

Esikoisesta yksi mun inhokkini oli sitruuna, ja kyllä, sama on nyt tässäkin. Nyt kyllä pystyn juuri ja juuri ottamaan siemauksen esimerkiksi sitruunan makuisesta kivennäisvedestä :D Myös muut sitruksen makuiset kivennäisvedet maistuvat pahalta, mutta esimerkiksi greipin makuista pystyn just ja just juomaan (ja se menee alas paremmin kuin sitruuna).

Esikoisesta makasin sängyssä viikot 4-6 tietämättä raskaudesta (jonkinlainen aavistus kyllä oli). Olin juuri aloittanut uuden lääkkeen, niin ajattelin kaikkien oireiden, myös menkkojen poisjäämisen, johtuvan tästä lääkkeestä. Jokin kuitenkin sai mut tekemään testin läpällä isänpäivänä, ja vahva posihan sieltä tuli kun menkat oli 2,5 viikkoa myöhässä. Vitsailen aina, että kyseessä oli suunniteltu yllätys, koska yritettiin raskautta mutta ei todellakaan ajateltu, että olisi heti ekasta kierrosta tärpännyt - varsinkaan kun emme heilutelleet peittoa hirveän usein sinä kuukautena xD

Nyt onkin sitten hauskaa olla tietoinen raskaudesta ihan alusta lähtien, eikä vasta 2,5 viikon sisällä :D 

Kuulumisia

Heippa vaan! Mä oon viime aikoina ollut niin väsynyt, etten oo jaksanut kirjoittaa. Mutta täällä sitä edelleen ollaan! Rv 5+4 meneillään, sormet ja varpaat ristissä että pysyy mukana!

Ekan positiivisen testin tein silloin 6. pv, ja menkkojen olisi pitänyt alkaa 7. pv. Testien tekemisen lopetin tänä maanantaina, mutta useampi testi tuli kyllä tehtyä. Viivat ei näyttäny juurikaan tummuvan, ja olin siitä jo vähän huolissani. Hidas hcg:n nousu kuitenkin voi viitata raskausongelmiin, mm. keskenmenoon ja sikiön häiriöihin (ainakin näin muistelisin). Yhtenä päivänä päätin sitten illasta tehdä testin, ja siinä oli vähän vahvempi viiva! Se kyllä ehdottomasti helpotti omaa huolta.

Eräässä WhatsApp-ryhmässä parikin ihmistä yritti vielä toissa päivänä ehdottaa että kannattaa vielä jatkaa testailua, että jos kyseessä olisikin kemiallinen kun on niin haaleat viivat. Yrittivät oikeuttaa tätä ehdotteluaan sillä, ettei tulisi sitten pettymystä. Hiljenivät kyllä, kun muistutin kuinka kauan aikaa oli jo kulunut ekan haamun tekemisestä. Totesin, että jos olisi kemiallinen, niin olisi varmasti jo alkanut vuotamaan. Ja kun ei ne haaleat (tai tummatkaan) viivat suoraan kerro, pysyykö tyyppi matkassa vai ei. Ja pettymys tulisi varmasti joka tapauksessa keskenmenosta yms, testaa tai ei.

Mutta nyt tää räntti on ohi tältä erää! Siis muihin asioihin :D 

Herkkuja tekee kovasti mieli, sekä suolaista että makeaa. Yritän kuitenkin rajoittaa niiden syöntiä, kun ylipainoa on jo valmiiksi reippaasti. Tästä ei hirveästi kannattaisi enää paino nousta nyt raskauden aikana... Tän ylipainon kanssa ihanteellista tietenkin olisi, jos mahdollisimman vähän tulisi niitä raskauskiloja, mutta oma henkilökohtainen tavoitteeni on max 20kg. Esikoisen aikana tuli sellainen 24kg, niin 20kg olisi jo muutama kilo vähemmän kuin esikoisesta :D 

Syömisiä pitäisi siis vähän tarkkailla, ettei vetelisi jatkuvasti kaikkea epäterveellistä. Siinäpä mulle haastetta, kun oon tämmöinen lohtusyöjä xD Sitten yritän myös jonkin verran lisätä liikunnan määrää. Mietin, että jatkaisin vaikkapa joogausta. Joko katsoisin YouTubesta Yoga with Adriene videoita, tai sitten yhdestä jooga-sovelluksesta tekisin. Ajattelin tänään tehdä ekan joogasession pitkästä aikaa. Jossakin vaiheessa yritän jaksaa myös alkaa käymään taas kävelyillä, yksin tai E:n kanssa.

Ekassa raskaudessa mä en loppujen lopuksi hirveästi jaksanut liikkua. Synnytys meni ihan hyvin, mutta mietin että jos olisi raskauden aikana liikkunut, niin olisiko synnytys sitten ehkä mennyt vielä paremmin. Nyt tässä toisessa raskaudessa olisi siinäkin mielessä hauska liikkua, että voi sitten aikanaan verrata synnytyksiä liikkumattoman ja liikkuvan raskauden välillä, jos joku nyt ymmärtää mitä tarkoitan :D

Viime lauantaina mulla oli pitkästä aikaa oma lapsivapaa päivä. Mies lähti heti aamusta lapsen kanssa taaperotreffeille, jonka jälkeen kiertelivät vielä kaupungilla useamman tunnin. Itsehän sitten nukuin jonnekki yhteen asti :D Suihkun jälkeen lähdin käymään kaupoilla. Pahoinvointi ja nälkäepätoivo meinasivat iskeä kesken kiertelyn, mutta Espresso Housessa syödyn pekaanikinuskibrownien jälkeen olo oli jo paljon parempi, ja menin takaisin H&M:lle. Sieltä mukaan tarttui ihana t-paitamekko ja vaaleat shortsit sinne alle.

Tänään kävin E:n kanssa kaupoilla, piti käydä ostamassa raskausvitamiineja. Sitten halusin myös ostaa jotkut hauskat sukat, ja pitkän metsästyksen jälkeen löysinkin hedelmäsukat Prismasta. Eivät ole ihan sellaiset kuin halusin, mutta olivat lähimpänä sitä mun mielikuvaa.

Maanantaina soitin ekan neuvola-ajan. Se on 10.8., ja menee kyllä vähän myöhäiseksi kun silloin olisi 9+4, mutta puhelimessa ollut terkkari totesi että ehtii kyllä. Muistaakseni mulla oli E:stäkin eka neuvola noilla viikoilla.

Mulla on leipiin kauhea himo nykyään. Tänäänkin ostin Prismasta paninin, kaksi täytettyä eväsleipää ja pussillisen sämpylöitä. Ne sämpylät oli tosi pehmeitä! Toivottavasti sitten myös maistuu hyvälle!

Ensi kertaan!

Haamu!

Tänään plussasin! Haamuhan se viiva vielä on, mutta viiva kuitenkin! <3 fiilikset on korkealla, ja samalla kuitenkin jännittää että miten me pärjätään kahden pienen lapsen kanssa. Mutta jos kaikki menee hyvin, niin onneksi tässä kuitenkin on se 9 kuukautta aikaa totutella ajatukseen!

Tein Pregcheckin tollasen muovisen tikkutestin. Mulla on vielä odottamassa Pregcheckin liuskatestejä pari kappaletta. Yritän malttaa odottaa ylihuomiseen ennen kuin teen uuden testin. Haluan nähdä mielenkiinnosta viivan vahvistumisen xD 

Maanantaina olin tehnyt käytännössä negatestin, enkä jaksanut siitä kirjoittaa. Eilen kuitenkin aamulla alkoi kevyt tiputteluvuoto, joka loppui iltaa kohden. Tänään tuli haamu testistä. Tuo tiputteluvuoto oli varmaankin kiinnittymisvuotoa. Olin sitten kuitenkin vissiin testannut liian aikaisin sekä maanantaina että lauantaina :D Kuten esikonen, myös tämä beibi tärppäsi heti ekasta yrityskierrosta. Nyt sitten vaan sormet ristissä, että pysyy mukana! 

Oireita mulla on melkoinen litania, mutta kipeitä rintoja en oo ainakaan vielä saanut riesakseni. Sen sijaan mulla on pahoinvointia, väsymystä, turvotusta, lämpöä, vessassa ravaamista, alavatsan nippailua/kevyttä kramppia... ja kovasti on tehnyt mieli täytettyjä sämpylöitä yms, ja juustonaksuja.

Aavistin jo todella aikaisin, että nyt taisi tärpätä. Mullahan oli jo pari päivää oviksen jälkeen pahoinvointia :D ja muutenkin oli vaan sellainen selittämätön olo. Miehellä oli myös ollut samanlainen selittämätön olo. Jossain aiemmassa blogitekstissä linkkasinkin vau.fi artikkelin varhaisista raskausoireista.

Sit kun se mun kuukivi katosi jossain vaiheessa hetkeksi, niin se oli mulle kans sellainen henkinen merkki mahdollisesta tärpistä! 

Eilen oli E:n 1v-neuvolakäynti. Hän kasvaa hienosti! Paino 9920g, pituutta 76,9cm. Rokotteetkin otti oikein hienosti. Vielä ei ole noista rokotteista tullut mitään sivuvaikutuksia.

Ensi kertaan! Ja plussatuulia muillekin! :)

Vähän liian aikaista

Dpo 9/10 tänään, menkkojen alkuun 5 päivää.  Tein aamulla ekan raskaustestin. Ehkä  iiiiiiihan haalea haamu näkyy kuvissa. Haamuista haamuin xD

Yksi on sanonu, että näyttää negalta. Kolme muuta sanoi, että ehkä näkee toisen viivan *sormet ristissä*. Toivotaan, että siinä oikeesti on toinen viiva! Maanantaina aion tehdä uuden testin. Silloin olisi dpo 11/12. Luulisi, että jos siellä jotain on niin olisi sitten vahvistunut.

Pakko myöntää, että oli vähän pettynyt olo kun ei tullut niitä kuuluisia leffaviivoja, vaikka tiedän kyllä että on edelleen aika aikaista. Toivoa ei oo vielä kuitenkaan menetetty.

Eilen yöllä mulla alkoi kovasti tekeen mieli täytettyä sämpylää/patonkia, mutta en sitten loppujen lopuksi syönyt mitään iltapalaksi. Jääkaapissa ei ollu oikeanlaisia täytteitä, eikä mikään muu kuulostanu hyvältä iltapalalta. Oikeasti haaveilen subista, mut keliakian takia en voi niitä syödä. Tänä aamuna pyysin mieheltä, että hän hakisi mulle jossain vaiheessa paninin kaupasta. Niitä kuitenki on varmuudella gluteenittomana.

Äiti ja veli olivat täällä muutaman päivän. Nyt I lähti viemään heitä linja-autoasemalle. Tuntuu heti helpommalta olla. Mitään sen kummempaa ei äitin kanssa onneksi tapahtunut, eikä hän missään vaiheessa yrittänyt provosoida, mutta kyl mulla silti oli hankala olla. E:llä oli onneksi ihan hauskaa enonsa ja mumminsa kanssa.

Nyt kun he lähtivät, niin tuli ihan rättiväsynyt olo. Maataan E:n kanssa sängyllä, ja hän nukahtikin jo päikkäreille. Itteäki nukuttaa. En kyllä yöllä nukkunut edes kunnolla :D 

Ensi kertaan!